Nyt on se tunne, että on pakko kirjoittaa tänne pysyäkseni koossa. Juuri nyt pitäisi olla onnellinen, tai olinkin siihen asti kunnes järki ja todellisuus iski vasten kasvoja. Sain postia, että mut on hyväksytty opiskelemaan. Se olisi mun unelma-ammatti ja tiedän, että pärjäisin sillä alalla. Kuin seinä sen onnellisuuden pysäytti se. että en saa ekaluokkalaiselleni järjestettyä …
Tervetuloa! Tämä on ensimmäinen blogimerkintäsi. Muokkaa tai poista tämä, ja aloita kirjoittaminen!